Osien 18.1. ja 18.2. sisältö perustuu 2.11.2016 pidettyyn ns. Lakipäivään, jossa OTK, varatuomari Maarit Junkkari valisti opettajaopiskelijoita opettajan työhön liittyvästä lainsäädännöstä. Seuraavassa näkökulmia opettajan työtä koskevan lainsäädännön merkitykseen käytännön työssä. Itse lainsäädäntöä ja sen sisältöä kuvataan osassa 18.2.
Opiskelijan oikeusturva
Perusteet sille, miksi lainsäädäntö on velvoittavaa, on opettajan hyvä ymmärtää aivan oman motivaationkin takia. Myös ammatillisen opettajan työ on julkisen vallan käyttöä, jonka tulee perustua lakiin. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta on ohjaa tärkeä oikeusvaltion periaatteen toteuttamista.
Oikeus oikeusturvaan on jo perustuslaissa taattu oikeus, joka koskee sekä opettajaa että opiskelijaa. Tässä kirjoituksessa käsitellään kuitenkin vain opiskelijan oikeusturvaa, sillä aiheena ovat opettajan työn velvoitteet. Opettajan mahdollinen poikkeaminen lain velvoitteista olisi rikkomus paitsi omista velvoitteista, myös opiskelijan oikeusturvaa vastaan. Perustuslaillisten oikeuksien käytännöllistä toteuttamista ohjaa erityisesti hallintolaki. Hallintolain oikeusturvaperiaatteet konkretisoivat hyvin, millaisilla alueilla opiskelijan oikeusturvaa toteutetaan. Oikeusturvaperiaatteet ovat: yhdenvertaisuusperiaate, puolueettomuusperiaate, suhteellisuusperiaate ja tarkoitussidonnaisuuden periaate. Seuraavissa kappaleissa käsitellään sitä, millaisilla opettajan työn alueilla näitä periaatteita erityisesti toteutetaan.
Opiskelijan oikeusturvasta huolehtiminen opettajan työssä
Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?
Voimassaolevan hallintolain luku 2 sisältää artiklat koskien erilaisia hyvän hallinnon periaatteita. Ehkä kaikista vaikuttavin periaate, ja alue jossa opettajan epäonnistuminen tuottaa suurinta vahinkoa opiskelijalle on hallinnon oikeusperiaatteet. Hallintolain luvun 2 6§ sisältää määräyksen, jonka mukaan “viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden”. Ehkä tärkein alue, jossa tämä on toteutettava toistuvasti, on arviointi. Opetuksen järjestäminen opetussuunnitelman mukaan, sekä osaamisen osoittamisen arviointi oppimistavoitteiden mukaisesti ja tasapuolisesti ovat tärkeitä hallinnon oikeusperiaatteen mukaisen toiminnan alueita.
Opettajan työtä koskettavat suoraan myös palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (7§). Opettajan työssä tämän voidaan katsoa lähtevän siitä, että kun opettaja on tästä periaatteesta tietoinen ja toimii palveluasenteella resurssien rajoissa, hän myötävaikuttaa opiskelijan opintoja asianmukaisella tavalla. Että opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu toteutuu myös, on tärkeää huolehtia tiedottamisesta ja toiminnan läpinäkyvyydestä; kaikille opiskelijoille tulee välittää samalla tavalla tieto siitä, milloin ja miten opettaja on tavattavissa ja mitä kanavia yhteydenpidossa käytetään.
Artikla 8§ koskee neuvontaa. Opiskelijoiden neuvominen kuuluu opettajan työnkuvaan. Osaamisvaatimuksista, osaamisen osoittamisen tavoista ja muista hallinnollisista ja käytännöllisistä seikoista pitää olla valmis neuvomaan yhtenäisen, kaikille suunnatun tiedottamisen lisäksi. Jos asia ei ole opettajan toiminta-alueella, mutta koulua ja opintoja koskeva muuten, opettajan tulee neuvoa opiskelijaa siinä, mistä hankkia oikeaa tietoa.
Hallintolain 2. luvussa on myös hyvän kielenkäytön vaatimus (9§). Opettajan tulee kommunikoida soveliaalla ja hyvien tapojen mukaisella tavalla. Esimerkiksi kiroilu ei ole sopivaa. Tämän lisäksi opettajan täytyy kommunikoida tavalla, jota opiskelijat ymmärtävät. Tahallinen opiskelijoiden yleisen tietotason ylittävä ammattisanaston käyttö on esimerkki kommunikoinnista, jota ei ehkä nähdä yhtä tuomittavana kuin kiroilua, mutta jota itse pitäisin hyvien tapojen vastaisena.
Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa opetuksen ulkopuolellakin. Viranomaisten yhteistyö (10§) velvoittaa opettajat tekemään yhteistyötä oppilaitoksen muun henkilöstön kanssa. Yhteistyötä tarvitaan muun muassa opiskelijahuoltoon liittyen. Yhteistyö opettajakollegojen kanssa on myös viranomaisyhteistyötä, jopa yli oppilaitoksen rajojen. Jos opiskelija siirtyy toiseen oppilaitokseen, opettajien tulee antaa tarvittavat tiedot jotta opiskelua voi jatkaa.
Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta?
Opetushallituksen verkkosivuilla on tiivistettynä selitetty ammatillista peruskoulutusta koskevan lain mukaiset opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. Keskeinen asia on, että ammatillisen perustutkinnon suorittaminen edellyttää säännöllistä koulutukseen osallistumista. Olen ymmärtänyt ammattiopettajana jo toimivien kertomuksista, että opiskelijan osallistuminen ei ole vain tämän varassa, vaan opettaja saattaa nähdä paljonkin vaivaa opiskelijan saamiseksi paikalle. Tähän lienee syitä, jotka ehkä aukenevat minulle aikanaan. Opiskelijan on myös järjestettävä oppikirjat, materiaalit ja työvaatteet opiskelua varten.
Työrauhasta huolehtiminen on pääosin ennaltaehkäisevää. Ryhmän ilmapiiriin vaikuttaminen myönteisesti, niissä rajoissa kuin se opettajan toimin on mahdollista, vähentää työrauhan häiriöitä. Ryhmäyttäminen oppimisjärjestelyillä, jotka edesauttavat oppilaiden tutustumista, saattaa tukea ilmapiiriä ja sitä kautta työrauhaa. Sillä, että saa ryhmän ohjatusti laatimaan pelisäännöt itselleen voi olla apua sekä ennaltaehkäisevästi, että silloin, kun joku poikkeaa näistä säännöistä. Omaan työelämäkokemukseeni perustuen sanoisin, että pelisäännöistä poikkeamiseen, kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava heti.
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta ohjaa myös kurinpitotoimia. Sikäli, kun häiriökäyttäytymistä ilmenee, lain sallimia keinoja opettajalle ovat luokasta tai työskentelytilasta poistaminen, ellei opiskelija noudata kehotusta lähteä. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta antaa kaikille oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön, minkä vuoksi opettajalla on oikeus tutkia opiskelijan tavarat, jos hän epäilee, että opiskelijan hallussa on jotain, millä voisi vahingoittaa omaa tai toisten turvallisuutta.
Vaikka voimassaoleva laki on vuodelta 2013, siihen ei sisälly määräyksiä monestakaan asiasta, jotka ovat nyt ajankohtaisia. Esimerkiksi matkapuhelimen käyttöön tunnilla ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen laki ei viittaa. Vanhantavuutta on myös lain kirjaimessa, jossa työrauhan turvaamisen asemesta puhutaan kurinpidosta. Mitä jälkimmäiseen tulee, se, mitä ei ole laissa mainittu ei ole myöskään sallittua, eli minusta vaikuttaa siltä, että esimerkiksi matkapuhelinten käyttöön tunnilla ei voi puuttua muuten kuin kehotuksin, viittaamalla koulun sääntöihin jos sellaisia on, ja pyrkimällä ryhmän kanssa sopimukseen. Rankaisemiseen rikkomuksista laki ei anna oikeutta.
Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta ohjaa myös salassapitoon ja tietosuojaan liittyviä asioita. Muita lakeja, jotka velvoittavat opettajaa liittyen salassapitoon ja tietosuojaan, ovat muun muassa, henkilötietolaki, lastensuojelulaki, ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki.
Tietosuoja opettajan työssä viittaa useimmiten opiskelijan tietojen käsittelyyn. Tätä ohjaa henkilötietolaki. Opiskelijan henkilötietojen asianmukainen käsittely on osa opiskelijoiden perusoikeuksia.
Henkilötietojen käsittelyä ohjaavat henkilötietolaissa määritellyt huolellisuusvelvoite sekä muut velvoitteet. Henkilötietojen käsittelyn on oltava suunnitelmallista - ennen henkilötietojen keräämistä on suunniteltava mitä kerätään, miten kerätään, miten säilytetään, mihin käytetään ja millä henkilöillä on tietojen käyttöoikeus. Henkilötietolaissa määrätään myös siitä, miten henkilötietojen keräämisen on oltava sidoksissa käyttötarkoitukseensa, mitä tietoja saa kerätä missäkin muodossa (laatuvaatimus). Opiskelijalla on oikeus tarkistaa häntä koskevat tiedot. Laki määrää myös menettelyistä, jos henkilötietojen käsittelyssä tapahtuu rikkomuksia. Henkilötietojen asianmukainen käsittely on osa opiskelijan yksityiselämän suojaa, jonka turvaamiseksi on on myös salassapitosäännökset olemassa.
Tietosuojasta huolehtimiseen kuuluu myös ennaltaehkäisy. Opettajan tulee huolehtia käyttämiensä sovellusten ja verkkopalvelujen tietosuojasta aktiivisesti myös itse sekä huolehtia siitä, että papereilla oleva tieto säilytetään asianmukaisesti lukittuna.
Opiskelijaa ei voi myöskään velvoittaa käyttämään avoimia verkkopalveluja, koska niiden käyttämisessä on mahdollista nähdä tietoturvariski. Tämä aiheuttaa varmaankin joskus ongelmia, sillä pikaviestipalvelut ja digitaaliset jaettavat työskentelyalustat tuntuvat tehokkailta ja käytännöllisiltä, ja esimerkiksi oma mielipiteeni on, että niitä tulee opetella käyttämään. Lain mukaan en voi kuitenkaan velvoittaa opiskelijoita siihen. Tämä ei koske oppilaitoksen hankkimia tai ylläpitämiä järjestelmiä. Niihin ei katsota liittyvän tietoturvariskiä, ja opetusvälineinä opiskelijalla on velvollisuus käyttää niitä ohjeiden mukaan.
Salassapitoon liittyvät määräykset ja velvoitteet on kirjattu lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Nämä voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: asiakirjasalaisuuteen, vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon.
Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat kaikki opiskelijan henkilötietolain suojaamien asiakirjojen lisäksi opiskeluun ja arviointiin liittyvät asiakirjat. Tällaisia ovat oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilashuollon asiakirjat, koesuoritukset, todistukset tai muut asiakirjat jotka sisältävät opiskelijan sanallista arviointia henkilönä, kuten soveltuvuuskokeet sekä erityisen tuen tarvetta koskevat asiakirjat. Julkisia asiakirjoja ovat lukukausi- ja päättötodistukset, opintosuoritusrekisteri, sekä sellaiset arvioinnit, joissa ei käsitellä henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta kattaa asiakirjasalaisuuden lisäksi säännökset tiedon suullista ilmaisua koskien. mikä käytännössä tarkoittaa vaitiolovelvollisuutta. Tämä koskee sekä tallennettua että tallentamatonta tietoa, eli keskusteluja ja puheluita. Opettaja saa väistämättä salassa pidettävää tietoa opiskelijoista muun muassa oppilashuoltoon ja opiskelijan terveyteen liittyen. On mahdollista, että opettajan tietoon tulee myös opiskelijan yksityiselämään liittyviä asioita. Näitä kaikkia koskee salassapitovelvoite. Lakiin kirjattu hyväksikäyttökielto määrää, että salassa pidettävää tietoa ei myöskään saa käyttää omaksi eduksi, eikä toisen vahingoksi.
Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu?
Opiskelijan oikeusturva toteutuu, kun opettaja on perehtynyt kaikkiin edellä kuvattuihin lakeihin ja siihen, millä opettajan toiminnan alueilla niitä toteutetaan ja miten. Koska lakien säädöshierarkian mukaisesti alemman tasoinen säädös ei saa olla ristiriidassa ylemmän tasoisen säädöksen kanssa, pitäisin ensisijaisena tietolähteenä lakia ammatillisesta peruskoulutuksesta (ammattikorkeakoulun opettajilla ammattikorkeakoululakia), jonka ohjeistukset vaikuttavat minusta toteuttavan hallintolain henkeä.
Periaatteita, jotka löytyvät näistä laeista, ovat opiskelijoiden puolueeton ja tasapuolinen kohtelu. Käytännön alueita, joissa tätä jokapäiväisesti toteutetaan, on opetustilanteiden lisäksi tiedottaminen ja arviointi. Näitä asioita käsiteltiin aikaisemmin kappaleessa koskien opiskelijan oikeusturvaa.
Aikaisemmin mainittujen jokaista opiskelijaa koskevien tilanteiden lisäksi kaikilla opiskelijoilla on oltava tasapuolisesti tieto asioista, joita vain osa opiskelijoista tulee tarvitsemaan - mahdollisuudesta saada tukea opiskeluun, mahdollisuudesta korottaa arvosanoja tai uusia hylättyjä arvosanoja, sekä mahdollisuudesta valittaa arvioinnista ja tieto siitä, millaisella menettelyllä valitus käsitellään.
Oletettavasti haasteellista opettajalle on tasapuolisuuden varmistaminen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen suhteen, sillä asia on uusi ja ainakin aikuiskoulutuksessa monenlaista varmasti tarjotaan osaamisen tunnustamiseksi. Opettaja ei voi mitenkään tuntea kaikkia erilaisia olosuhteita ja sisältöjä opiskelijoiden historiasta, joten jonkinlainen läpinäkyvä ja yhteismitallistava menetelmä, kuten kirjoittaminen tai näyttökoe lienee usein tarpeellinen.
LÄHTEET:
Lainsäädäntö. FINLEX. Viitattu 16.12.2017. http://www.finlex.fi/fi/laki/
Lahtinen, M. & Lankinen, T. 2015. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma.
-HE 39/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 17.12.2017. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_39+2017.aspx
Laukkanen, M. 2008. Opiskelijan oikeusturva. Näkökohtia opiskelijoiden ennakolliseen ja jälkikäteiseen oikeusturvaan opinnoissa ja opiskelijavalinnoissa. Joensuun yliopisto. Viitattu: 16.12.2017 http://www.uef.fi/documents/300201/565067/oikeusturvaopas_2008.pdf/747862d7-23cd-4fb9-8224-a50adbec953e
Vehkamäki,P., Lahtinen, M. & Tamminen-Dahlman, A. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2013:7. Viitattu 17.12.2017. http://www.oph.fi/download/152370_julkisuus_ja_tietosuoja_opetustoimessa.pdf
