Kun tarkastellaan kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaikutusta koulutukseen ja opettajan työhön, on nämä käsitteet määriteltävä ensin kontekstissaan. Kansainvälisyysosaaminen ammatillisessa koulutuksessa kuvaa pääosin rakenteellisia asioita, kuten yhteistyömalleja ja .vaihto-ohjelmia. Monikulttuurisuusosaaminen viittaa vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen ja muuhun päivittäiseen toimintaan liittyvään osaamiseen.
Vaikka olemme yhteiskunnan tasolla sitoutuneet kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen, on varsinkin monikulttuurisuuden toteutumisen kanssa edelleen paljon haasteita. Tämä vaatii opettajalta aktiivista otetta oman osaamisen kehittämiseksi.
Kansainvälisyyden vaikutus koulutukseen ja opettajan työhön ammatillisessa koulutuksessa
Jokaisella ammatillisella oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia. Strategian toteuttamisessa on henkilöstöllä omat vastuualueensa. Kansainvälisyys ei ole vain toimintoja, joita pyöritetään, vaan strategiatyöhön kuuluu uusien toimintojen käynnistäminen ja kehittäminen. Kansainvälisyyttä toteutetaan oppilaitoksissa kahdella tavalla: omassa kotimaan toimintaympäristössä, ja myös eri maissa sijaitsevien yhteistyökumppanien kanssa.
Kansainsälisyys koulutuksessa
Erilaiset opiskelijoiden kansainväliset vaihto-ohjelmat kuuluvat koulutuksen kansainvälisyyteen.. Korkeakouluopiskelijoiden opiskelujaksot ulkomailla ovat keskimäärin pitempiä kuin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien. Neljä suurinta yhteistyömaata ovat Viro, Espanja, Saksa ja Ruotsi. Suomesta mennään enemmän ulkomaan opintojaksoille, kuin mitä muista maista tullaan Suomeen.
Eri maissa sijaitsevat oppilaitokset muodostavat luontevan kansainvälisen verkoston. Kun jokaisen koulutuksen järjestäjän sidosryhmät, pääasiassa yritykset, otetaan huomioon, kyseessä onkin jo varsin vaikuttava verkosto.
Myös kokonaisia tutkintoja opiskelevat toisesta maasta tulevat opiskelijat ovat osa tätä verkostoa. Esimerkiksi omalla työpaikallani on kaksi Oulun ammattikorkeakoulussa tutkintoa suorittavaa kansainvälistä opiskelijaa ammattiharjoittelussa tälläkin hetkellä.
Kansainvälisyyden toteutumista edistää eurooppalaisen korkeakoulutuksen yhtenäistymistä toteuttava Bolognan prosessi. Korkeakoulutuksen jakaminen alempiin ja ylempiin tutkintoihin sekä yhtenäinen opintopistejärjestelmä (ECTS) mahdollistavat sen, että arvioidut ja hyväksytyt oppimistulokset voidaan kerätä tutkintoa varten myös toisessa maassa olevasta oppilaitoksesta.
Kansainvälisyys opettajan työssä
Ammatillisen koulutuksen järjestäjän kansainvälisyyteen kuuluu henkilöstön kansainvälisyysosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Opettajilla on kansainvälisyyteen liittyviä projekteja hoidettavanaan, sekä yhteistyöprojekteja kansainvälisten yhteistyöoppilaitosten kanssa. Kansainvälisyys kuuluu myös TKI-toimintaan. Vierailut yhteistyöoppilaitosten kanssa puolin ja toisin kuuluvat asiaan, samoin kuin luennointi ja esiintyminen alan kansainvälisissä konferensseissa.
Myös muulle henkilöstölle järjestetään koulutusta kansainvälisyyteen, mahdollisesti ulkomailla sijaitsevissa yhteistyöoppilaitoksissa. Vierailuilla käydään myös benchmark-hengessä, oppimassa toisten kokemuksista.
Kotikansainvälisyyden toteuttaminen
Kotikansainvälisyys tarkoittaa kansainvälistymistä kotimaassa. Ammatillisessa koulutuksessa kotikansainvälisyys tarkoittaa sitä, että järjestetään kansainvälisiä oppimisympäristöjä ja oppimisen sisältöjä oman koulun tiloissa ja lähiympäristössä. Tämä voi tapahtua vaikka tutustumalla oman koulun ja seudun kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Tämä voi järjestyä koulun omien ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ja opettajien perheen ja verkostojen kautta, tai esimerkiksi järjestöjen avulla.
Opiskelijat ovat keskeisessä roolissa kotikansainvälisyyden syntymisessä kansainvälisen tuutoroinnin kautta. Kansainvälisyyden toteuttaminen on osa myös oppilaskunnan toimintaa. Oppilaskunta on vaaleilla valittu ja itsenäinen, sen toimintaa eivät ohjaa opettajat.
Oppilaitoksen tehtäviä sen sijaan on järjestää kansainvälisiä koulutusohjelmia ja opintojaksoja. Jo opintojakson opetus vieraalla kielellä sekä vieraiden kielten kurssit antavat opiskelijalle kansainvälisiä valmiuksia. Oppilaitoksessa voi olla kansainvälisiä konferensseja, tapahtumia ja kokouksia joiden järjestelyihin osallistuvat myös opiskelijat.
Monikulttuurisuuden vaikutus koulutukseen ja opettajan työhön ammatillisessa koulutuksessa
Monikulttuurisuus on jokapäiväistä kanssakäymistä ihmisten välillä. Monikulttuurisuuden edistäminen kuuluu huomioida oppilaitoksen strategiassa. Vuorovaikuttaminen monikulttuurisessa ympäristössä vaikuttaa kaikkeen muuhun, oppilaitoksen ilmapiiriin, oppimisympäristöön ja oppimistuloksiin. Oppilaitoksen taso monikulttuurisuudessa ilmenee näissä asioissa.
Asenneilmapiiri vaikuttaa vuorovaikutukseen ja toisin päin. Ammatillisissa oppilaitoksissa on monikulttuurisuuteen liittyviivään asenneilmapiiriin tullut parin viime vuoden aikana lisää haasteita, samalla tavalla kuin kaikkialla muuallakin. Kun vihapuhetta sallitaan aikuisten maailmassa, on sille vaikeaa pitää nollatoleranssia nuorison keskuudessakaan. Eri kulttuureista kotoisin olevien opiskelijoiden kohtaaminen ei tapahdu aina olosuhteissa, joihin opettaja voi vaikuttaa Silti oman ohjaustilanteissa toimimisen kautta ja toteuttamalla monikulttuurisuuskasvatusta pitää pyrkiä vaikuttamaan eri kulttuureista olevien opiskelijoiden yhteisymmärryksen rakentamiseen. Tämän toteuttamiseksi opettajan tulisi hankkia kulttuurinlukutaitoa, ainakin tiedollisin menetelmin. Myös yhteistyö asiantuntijasidosryhmien kanssa ja monikulttuuristen sidosryhmien kanssa tarjoaa tukea.
Hyvä oppimisympäristö koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja pedagogisesta toimintaympäristöstä. Ehkä kokoavana yleisohjeena kaikkiin näihin toimivat ajatukset monimuotoisuuden johtamisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Menestystä monimuotoisuudesta. Elinvoimaa erilaisuudesta. Hyviä käytäntöjä monimuotoisuuden johtamiseen, sanotaan:
“Monimuotoisuuden johtaminen tarkoittaakin yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilöstön ja asiakaskunnan monimuotoisuuden vaikutukset tiedostetaan, ja organisaation käytännöt ja menettelytavat sovitetaan tehokkaalla tavalla vastaamaan niiden tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin”.
Monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa
Monikulttuurisuudessa ei ole kysymys vain ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista. Teoksessa Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen huomautetaan, että maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen joukko. jolla on keskenään samat haasteet ja vahvuudet. Monikulttuurisuutta on myös Suomessa syntyneiden opiskelijoiden joukossa. Kirjoittajat kehottavat myös vaikuttavan tekijän täsmälliseen määrittelyyn silloin kun opiskelijan kulttuuritaustassa on jokin asia, mikä tulee opetuksessa huomioida.
Oma esimerkkini on, että esimerkiksi opiskelijan irakilainen syntyperä ei aiheuta sinällään mitään tarvetta poikkeaviin opetusjärjestelyihin. Se saattaa aiheuttaa, että opiskelija on muslimi. Samassa opiskelijaryhmässä olevalla toisella irakilaissyntyisen kaverin suhteen tätä tarvetta ei ole, sillä hän voi on kristitty tai ei harjoita uskontoaan, olipa se mikä tahansa.
Yleisin syy, miksi ulkomaalaistaustainen opiskelija tarvitsee erityistä tukea lienee kieli, ja sen lisäksi hänellä voi olla erityisen tuen tarvetta samanlaisista syistä kuin suomalaissyntyiselläkin opiskelijalla. Kulttuuritausta ei tee hänestä väistämättömästi erityisen tuen tarpeessa olevaa, mutta jos tällaiselle on tarvetta, ulkomaalaistaustaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtaistettu opintojaksosuunnitelma HOJKS ihan samalla tavalla kuin suomalaissyntyisellekin.
Kun monikulttuurinen yhteiselo oppilaitoksessa toteutuu, siitä hyötyvät kaikki. Hyvä opiskeluilmapiiri on arvo jo itsessään, mutta sen kylkiäisenä tulevat hyödyt esimerkiksi kielen oppimisessa. Ne muualta tulleet, joilla suomen kieli on vielä heikko, oppivat sitä nopeammin. Heidän kanssaan suomalaisopiskelijoilla on mahdollisuus kehittää omia vieraiden kielten taitojaan. Toisen kulttuurin erilaisiin tapoihin tutustuminen avartaa omaa ajattelua ja on hyvä peili meidän omille tavoillemme.
Monikulttuurisen ryhmän opettaminen
Opetuksen suunnittelu monikulttuurista ryhmää varten helpottuu, kun lähestyy asiaa opiskelijalähtöisesti. Kirjassa Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen neuvotaan edelleen, että opettajan on hyvä tuntea opskelijoiden taustat niin hyvin kuin mahdollista: “Keitä opetan, miten opetan”.
Monikulttuurisessa ryhmässä on tavallistakin tärkeämpää, että ohjeet ovat selkeät. Itsearvioinnin harjoitteluun kannattaa antaa tilaisuuksia. Nämä ovat tärkeitä asioita myös syntyperäisten suomalaisten kanssa, mutta heidän kanssaan kevyempi tarkastelu riittää, sillä toimintaa on helpompaa korjata matkan varrella. Samasta kulttuurista kotoisin olevat ihmiset todennäköisemmin tulkitsevat oikein toistensa reaktioita ja eleitä.
Luottamuksen kehittyminen ryhmään on aina edellytys onnistuneelle työskentelylle. Monikulttuurisessa ryhmässä tämä saattaa olla pitempi prosessi. Näin varsinkin, jos ryhmässä on ennakkoluuloja. Opettaja voi tukea luottamuksen kehitystä seuraamalla ryhmän dynamiikkaa ja ohjaamalla työskentelyä havaintojensa perusteella. Opettajan antama oma esimerkki on aivan ykkösasia kunnioittavan ja toisia arvostavan ilmapiirin luomisessa. Opettajan on huolehdittava, että oppijoiden keskinäinen tasa-arvo säilyy eikä ryhmässä synny epävirallisia arvojärjestyksiä.
Opettajan oman osaamisen kehittäminen
Kaikki lähtee tahdosta. Jos opettaja on haluton kehittämään monikulttuurisuusosaamistaan, on sitä aika mahdoton hänelle saada. Jos tahto on, voi silti kokea varovaisuutta ja epävarmuutta. Tietoisuus omista ennakkoluuloista ja asenteista auttaa rakentamaan aitoa monikulttuurisuusosaamista. Emme ole pyhimyksiä, mutta voimme silti onnistua toimimaan oikein.
Opettaja voi hankkia taidon toimia kulttuurisensitiivisesti asiallisen tiedon pohjalta, vaikka ei itse olisikaan täydellisen intrakulttuurinen, eli pidä luonnollisena että toimintaympäristö on aina monikulttuurinen. Oman kulttuurin, asenteiden ja erityispiirteiden tiedostaminen auttaa. Ratkaisevaa on, että on opettaja on sitoutunut tähän osaan työtään ja haluaa onnistua siinä.
Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisema Mervan käsikirja - työkaluja oppilaitoksen monikulttuuriseen arkeen on hyvä ohje jokaisen opettajan lukea.
Monikulttuurisuus opiskelijalle - ei koulua, vaan työelämää varten
Ammatillisen koulutuksen tarkoitus on antaa nuorelle perusosaaminen jonkin ammatin hallinnassa ja valmistaa hänet työelämään. Nuorten työllistymisen tukemisen yhteydessä puhutaan usein osallistamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kuvaa julkaisussaan Hyvinvointi- ja terveyserot osallistamista seuraavasti:
“Osallisuuden käsite liittyy yhteisöön osallistumiseen ja siinä osallisena olemiseen. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo mielekästä merkitystä elämään.”
Kuten oppiminenkin, osallisuus edellyttää turvallisuutta. Turvallisuus syntyy luottamuksesta. Sen syntyminen taas vaatii sen, että yhteisössä hyväksytään monimuotoisuus aidosti.
Jos toisesta maasta Suomeen tullut nuori ei koe osallisuutta ammatillisessa koulutuksessa, hänen työllistymisensä vaikeutuu entisestään. Osallisuuden kokemusta tarvitsee myös suomalaissyntyinen nuori. Lisäksi hän hyötyy monikulttuurisesta opiskeluympäristöstä. Työelämä on monikulttuurinen, sitä edellyttää jo yritysten liiketoiminta. Osallisuutta kokeva ja monikulttuurisuuteen kasvanut nuori sijoittuu työelämään helpommin.
Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyysstrategiat ja käytänteet OSAO:ssa
Oulun seudun ammattiopistolle on laadittu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä Asiallinen kohtelu opiskeluyhteisössä -ohje. Kaksi keskeistä osa-aluetta, joissa yhdenmukaista menettelyä tarvitaan ovat opiskelijan kielitaidon toteaminen ja arviointi.
Kielikoe ja opiskelijavalinta
Oulun seudun ammattiopistossa opiskelee eri kieli- ja kulttuuritaustaisia opiskelijoita. Jos hakijan äidinkieli on muu kuin suomi, opintojen alussa selvitetään hakijan valmiudet suomen kielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen. Tämä toteutetaan yhteishaun valtakunnallisen kielikokeen ohjeistuksen mukaisesti. Kaikki hakijat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, kutsutaan kielikokeeseen. Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen, jos hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen sekä ymmärtämiseen.
Arviointi
Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samalla tavalla kuin suomalaissyntyisten valtaväestöön opiskelijoiden. Tietoja ja taitoja arvioidaan sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus tai erilainen kulttuuritausta eivät vaikuta arvosanaan heikentävästi.
Arviointi
Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samalla tavalla kuin suomalaissyntyisten valtaväestöön opiskelijoiden. Tietoja ja taitoja arvioidaan sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus tai erilainen kulttuuritausta eivät vaikuta arvosanaan heikentävästi.
Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, hänen opintojaan arvioidaan ”suomi toisena kielenä”-tavoitteiden mukaisesti. Näin myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty ”suomi toisena kielenä” -opetusta.
Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomenkielen taidon äidinkielen tasoiseksi, osaaminen arvioidaan äidinkielen tavoitteiden mukaan. Päättötodistukseen merkitään, kumman tavoitteiden mukaisesti suorituksia on arvioitu. Opiskelijan opiskelusuunnitelma, johon sisältyy myös arviointi, voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista. Opiskelijan arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä ja kirjallista arviointia voidaan täydentää suullisella kokeella.
Työ ja elinkeinoministerion jukaisussa Menestystä monimuotoisuudesta - elinvoimaa erilaisuudesta sanotaan, että työvoimapolitiikan näkökulmasta monimuotoisuus - joka sisältää siis myös monikulttuurisuuden - liittyy läheisesti työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen ja siihen, kuinka kaikki väestöryhmät saadaan tasapuolisesti työllistettyä.
Monikulttuurisuuden toteutumista kannattaa siis tavoitella.
Lähteet:
Hämeen ammattikorkeakoulu. 2013. Mervan käsikirja- Työkaluja oppilaitoksen monikulttuuriseen arkeen. Viitattu 23.5.2017,
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Alustus https://docs.google.com/document/d/19-rL20aK1oBGHN7drJjyHi3NLbDf4BdXsddI2AsY5oY/edit
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tarjouma https://drive.google.com/file/d/0B4nRzbOPzFC7SlV2eDlYWXpENDg/view
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. Hyvinvointi- ja terveyserot.
Viitattu 23.5.2017, http://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2007 – 2013. Menestystä monimuotoisuudesta. Elinvoimaa erilaisuudesta. Hyviä käytäntöjä monimuotoisuuden johtamiseen. Viitattu 23.5.2017, http://www.tem.fi/files/28376/TEM_saha_lr.pdf.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti