Miten oma osaamiseni suhteutuu pedagogisiin perusteluihin tällä hetkellä?
Tutkimus- ja kehittämisosaamisen tarjoumapäivässä käsittelimme opettajan työn pedagogisia perusteluja viidestä näkökulmasta: opetussuunnitelma, teknologia, oppimisteoreettiset asiat, oppimisprosesit sekä avoin näkökulma; joka jättää auki olisiko muutakin huomioon totettavaa.
Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelma on tuttu asia, tiedän mistä se löytyy ja miten se ohjaa opetuksen toteuttamisen suunnittelua.
Teknologiaosaamisen riittävä perusosaaminen tulee varmistettua digipedagogisissa opinnoissani liittyen ammatilliseen opettajakoulutukseen. Toki hallitsen muutenkin sellaiset ohjelmat, joita ammattiin opiskelevien kanssa ylipäätään voi käyttää. Mitään, mikä asettaa laitteistolle suuria vaatimuksia tai vaatii opiskelijoilta keskivertoa parempaa teknologiaosaamista ei ole liiketalouden perustutkinnon opetuksessa tarkoituksenmukaista käyttääkään. Mikä taas on olennaista, esimerkiksi omassa työssäni hankittu digitaalisen markkinoinnin osaaminen ja siihen liittyvien työkalujen hallinta tulee olemaan hyödyllistä ko. opintokokonaisuuksien opettamisessa. Taulukkolaskentaohjelmien hallinta on liiketalousalalla itsestäänselvää, kuten myös asioiden visualisoiminen. Osaaminen näissä tulee olemaan hyödyksi opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Oppimisteorioista ja pedagogisista malleista olen jo jonkin verran perillä ja uskon löytäväni työhöni hyvän lähestymistavan oppijoiden tarpeista ja opetettavasta sisällöstä lähtien. Oppimisprosessin ohjaukseen liittyen hyötyä lienee siitä, että olen saanut fasilitointikokemusta koordinoimalla ajatushautomotoimintaa Ympäristäjärjestö Dodolle. Olen kehittänyt joitakin omiakin työkaluja yhteiskehittelyn ja ryhmässä työskentelyn ohjaamiseen. Nämä ovat tosin tähän saakka olleet testattavana vain aikuisryhmillä ja varsin löyhässä kontekstissa, ilman varsinaisia oppimistavoitteita. Saamani kokemus on kuitenkin hyödynnettävissä tilanteissa, joissa on soveltuvaa muutenkin käyttää esimerkiksi projektioppimisen ja ilmiöpohjaisen oppimisen menetelmiä.
Vaikka toistaiseksi heikommalla olevat osa-alueet osaamisessani tulevat vielä opintojen edetessä kehittymään, taito ja uskallus järjestää erilaisia oppimisympäristöjä ja kytkeä opetusta eri yhteyksiin tulee luultavasti olemaan vahvuuksiani opettajan työssä. Tähänastisesta kirjavasta työhistoriastani ja toiminnastani kaupunkiaktivistina on syntynyt laaja ja monipuolinen verkosto, jossa lähdetään mielellään mukaan uusiin juttuihin. Myös vahvasti kaikkeen elämään tulossa olevan pelillistämisen opiskelu ja havainnointi kuuluu nykyiseen työhöni. Tutkin työssäni myös oppimispelejä ja osallistun niiden kehittämiseen.
Tarjoumapäivän keskusteluissa esiin nousi myös opettajan rooli oppimisen mahdollistajana ja esimerkkinä. Tällainen lähestymistapa tuntuu itsestäni luontevalta. Voin jatkaa toimintaani opettajana samalla asenteella kuin tein aikaisemmin esimiestyötä. Oppimisen mahdollistaminen ja oma esimerkki ovat onnistumisen tukipylväät siinäkin työssä.
Opetuksen laadun osatekijät
Tarjoumapäivässä käsiteltiin opetuksen laadun osatekijöitä varsin laajasti. Pedagogisten perustelujen yhteydessä mainittujen asioiden lisäksi käsittelimme myös muun muassa työelämälähtöisyyttä ja opiskelijan omaa osuutta opetuksen ja oppimisen laadun varmistamisessa.
Kunhan tulen joskus aloittamaan opettajan työni, oletan lähtötilanteessa yhden opetuksen laadun varmistamisessa avuksi olevan tekijän olevan sen, että tulen yleensä hyvin toimeen ihmisten kanssa, uskallan ehdottaa yhteistyötä ja minua on helppo lähestyä. Tästä on apua muun muassa siinä tarjoumapäivän keskusteluissa esille tulleessa asiassa, että eri substanssialueiden opetuksen tulisi tukea toisiaan. Hyvä yhteistyö opettajien välillä mahdollistaa tämän. Myös työelämälähtöisyyden toteuttaminen edellyttää jatkuvaa kommunikointia alan yrityksiin päin, ja mielellään myös syvempää yhteistyötä. On eduksi, jos pystyy olemaan verkostossa jossain muussakin roolissa kuin opettajana. Jos esimerkiksi harjoittaa sivutoimisesti jotain yritystoimintaa se tarjoaa pääsyn yrittäjäjärjestöihin, jolloin on aivan eri asemassa yritysvierailun tai harjoittelupaikan kysyjänä kuin jos kysyisi opettajana. Tietenkin hyvän yhteistyön perusta on se, että ei ole vailla jotain vaan mieluumminkin tarjoaa todellista apua. Tähän pitää aina pyrkiä.
Heikoin kohta aloittavana opettajana minulle tulee olemaan se, etten tunne vielä opiskelijoiden maailmaa. En ole koskaan tavannut liiketalouden perustutkintoa opiskelevaa nuorta. Aikaisemmassa työssäni kaupan alan esimiehenä otin montakin myynnin ammattitutkintoa suorittavaa henkilöä työssäoppimaan työnantajani myymälöihin ja olin myös työpaikka-arvioijana heille. Kokemukset ovat pelkästään hyviä. Merkittävä ero opettajana toimimiseen tässä oli se, että valitsin nämä henkilöt itse. En ottanut jokaista kysyjää, vaan arvioin haastattelemalla. kenestä voi olla oikeasti hyötyä. Tätä mahdollisuutta opettajalla ei ole, päinvastoin tavoitteena on saada jokainen opiskelija suorittamaan kokonainen tutkinto. Usein helpotettuna ja tuettuna. Tulen kohtaamaan erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita ja heikosti motivoituneita opiskelijoita. Heistä minulla ei ole kokemusta. Erilaisten erityisen tuen tarpeiden ottaminen huomioon ja motivoiminen tulee olemaan alkuun haastavaa. Tosin, voinhan tulla opettamaan myös aikuisopiskelijaryhmiä, joissa ryhmänä todennäköisesti on se ero nuorisoryhmään, että kaikki ovat opiskelemassa omasta tahdostaan.
Oman osaamisen kehittäminen ammatillisen perusopetuksen toimintaympäristössä
Tutkimus- ja kehittämisosaamisen eri osa-alueita on paljon. Käsittelimme niitä tarjoumapäivässä.
Työelämälähtöisyys ja verkostoituminen
Työelämälähtöisyys ammatillisessa perusopetuksessa tulee näkyväksi parhaiten opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kautta. Kuten aikaisemmin mainitsin yritysyhteistyöhön ja verkostoitumisen liittyen, tätä osa-aluetta en koe vaikeaksi. Yhteyden työelämään saa säilytettyä erilaisten verkostojen kautta. On myös itse pysyteltävä ajan hermolla, että osaa käyttää opetuksessa ajankohtaisia menetelmiä ja kehittää erilaisia oppimisympäristöjä. Oulussa on rakennettu erilaisia yhteisiä toimintaympäristöjä yrityksille ja korkeakouluopiskelijoille. Business Kitchen ja Tellus Innovation Arena ovat jo vakiinnuttaneet asemansa. Samaa ajattelua voisi soveltaa myös yhteyksien luomiseen ammatillisen peruskoulutuksen ja yritysmaailman välille.
Koulun johto on tietenkin päättävä taho tällaisissa hankkeissa, mutta mikä estää opettajaa rakentelemasta ja toteuttamasta kuvioita itsekin, kunhan ei toimi oppilaitoksen strategian kanssa ristiriidassakaan ja opetussuunnitelman vaatimukset täyttyvät. Tutkiva ja kehittävä työote vie asioita eteenpäin ja synnyttää ideoita ja kokeiluja toimintamalleihin, jotka sitten aikanaan päätyvät yhteistyösopimuksiksi oppilaitoksen ja muiden tahojen välille.
Myös opettajien yhteistyöstä yli substanssirajojen mainittiin kirjoituksen alussa, liittyen siihen, että eri opintojaksojen toteutusten tulisi tukea toisiaan. Samanlaista yhteistyötä tarvitaan, kun kehitetään toimintaa, jossa oppilaitos toimii yhteistyössä jonkin muun tahon kanssa. Esimerkiksi ravintola-alan opiskelijoilla yleinen projektityö juhlien järjestäminen voisi olla saman tien yhteisprojekti liiketalouden opiskelijoiden kanssa. Molempien koulutusalojen opiskelijoille riittää projektissa relevanttia sisältöä. Ja jos ilta on ohjelmallinen, totta kai mukaan liittyy kulttuurikin.
Tällaiset projektit edistävät verkostoa yritysmaailmaan ja työelämään sekä pitävät yllä vuorovaikutusta oppilaitoksen ja muun maailman välillä.
Tutkimuksellisuus ja tieteellinen lähestymistapa
Ammattiin opiskelevien kanssa tehdään käytännöllisiä asioita mahdollisimman pitkälle todellista vastaavissa toimintaympäristöissä. Niinpä työelämälähtöisyys ja yritysyhteistyö ovat keskusteluissa kovasti esillä. Harvemmin julkisessa keskustelussa käsitellään sitä, että myös ammatillinen opetus on pedagogista toimintaa, joka perustuu kasvatustieteeseen.
Voisin kuvitella, että opetuksen tuoksinassa tämä kasvatustieteellinen näkökulma voi uhata hämärtyä ja ohjauksessa ajoittain vallan ottaa työelämän peruja oleva tavoitteen asettaminen työn edistymiseen eikä oppimiseen. Luultavasti tästä syystä tarjoumapäivän materiaalissa muistutetaan siitä, että esille tulevat ongelmat tulee tutkimuksellistaa ja ratkaista sitä kautta.
Materiaalissa kehotetaan tieteelliseen tutkimustraditioon kuuluvan metodologian kriittiseen arviointiin sekä vakiintuneiden käytänteiden ja teorioiden muuttamiseen, jos ne ovat perusteettomia. En nyt heti keksi, mitä sellaista olisi omalla opetusalla, liiketaloudessa, mutta luultavasti tulen kohtaamaan tällaisia. Oma kasvatustieteellinen osaamiseni on kovin alussa, mutta ensi kesänä suoritettavat kasvatustieteen opinnot korjaavat tilannetta.
Opettajan ammatillista toimintaa on myös tutkimustulosten näkyväksi tekeminen eri foorumeilla. Tällaisia mahdollisuuksia tarjoavat erilaiset projektit ja tapahtumat. Myös julkaisujen tekeminen ja julkaisuihin kirjoittaminen ovat tällaisia foorumeita edelleen. Sekä omaa että oppilaitoksen osaamista opettaja tuo käytäntöön myös yritysyhteistyössä.
Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta eli TKI-työstä säädetään ammattikorkeakoululaissa. Ammatillisen perusopetuksen puolella työtä ohjaa oppilaitoksen strategia. Rajoitin tarkastelun tässä yhteydessä ammatillisessa perusopetuksessa toimimiseen sen vuoksi, että toistaiseksi se on se toimintaympäristö, jossa minulla itselläni on kelpoisuus toimia opettajana, ja tämän kirjoituksen tarkoitus oli itsereflektointi.
Työyhteisö-minä-organisaatio
Tarkastelimme tarjoumapäivässä TKI-toimintaa opettajan näkökulmasta. Ryhmäni pohdiskelun tuloksena syntyi piirros “Opettaja työnsä kehittäjänä ja tutkijana”
Kuvassa keskellä on opettaja itse. Lähin piiri ympärillä on työyhteisö, ja ulompi piiri on organisaatio. Kuva selittää aika hyvin itse itsensä, ja esille tulee sekin asia mitä erityisesti halusimme korostaa: jatkuvaa vuorovaikutusta näiden eri kerrosten kesken.
Lähteet:
Tarjoumapäivän materiaalit:
Pedagogiset perustelut: https://padlet.com/tiiutennoee/91t6hy2jjg6y
Laadun osatekijät: https://padlet.com/tiiutennoee/yaa4udnf51ub
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti