8.1. Ymmärrän arvioinnin tehtävät ja tavoitteet

Mitä on arviointi?

Arviointi on opettajan työn kivijalka. Arviointi ei ole pelkästään tehtyjen suoritusten arvioimista, vaan arvioinnissa myös pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua ja parantamaan opiskelijan edellytyksiä itse arvioida omaa osaamistaan.

Arviointi on koko oppimiskokonaisuuden ajan toteutettavaa toimintaa. Palautteen antaminen on yksi oleellisimpia arviointiin ja opettamiseen liittyviä tehtäviä. Sille pitää aina olla aikaa. Tämä pitää ottaa huomioon jo tuntiresurssia suunnitellessa.

Arvioinnin vaiheet

Arvioinnin vaiheet ovat:

• lähtötilanteen selvittäminen
• jatkuva arviointi
• opintojakson/tutkinnon osan arviointi

Arviointiin kuuluu sekä oppimisen arviointi että osaamisen arviointi. Jälkimmäistä voi toteuttaa vasta sitten, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus oppia oppimiskokonaisuuden tavoitteiden mukaset asiat.

Arvioinnin tehtävät

Että opiskelija voisi itse arvioida omaa osaamistaan suhteessa oppimiskokonaisuuden tavoitteisiin, tulee häntä ohjata perehtymään arviontikriteereihin. Tarvittaessa opiskelijaa pitää auttaa ymmärtämään, mitkä ovat arviointikriteerit ja mitä ne tarkoittavat käytännössä, eli osaamisen näkökulmasta.

Varsinkin osaamisperusteisessa opiskelussa opiskelijaa on ohjattava  itsearviointiin, että hän osaa määritellä aikaisemman osaamisensa sen, millaista täydentävää osaamista hän tarvitsee. Arviointimenetelmiä, joiden avulla opiskellijaa voi auttaa tarkastelemaan nykyistä osaamistaan suhteessa oppimistavoitteisiin ovat muun muassa itsearviointi, SWOT-analyysi sekä vertaisarviointi.

Oppimiskokonaisuuden arviointiperusteiden tulee olla aina kirjallisia ja aina opiskelijan saatavilla.

Arvioinnin tavoitteet

Koska arviointi on myös ohjaamista, on opiskelijalle annettavalla palautteella tärkeä merkitys. Palautteen pitää perustua arviointikriteereihin sekä konkretiaan siinä, mitä opiskelija on tehnyt. Aina on tavoiteltavaa, että saa opiskelijan itse tekemään huomioita ja arvioita ja suhteuttamaan työskentelynsä arviointikriteereihin ja toiminnan tavoitteisiin.

Opiskelijaa on ohjattava itsearviointiin suhteessa tutkinnon osaan tai muuhun mielekkääseen kokonaisuuteen ja sen arviointikriteereihin. Opintokokonaisuuden aikana tapahtuvan palautteena annettavan arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää itse, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia. Tämän seurauksena opiskelija todennäköisemmin sitoutuu osaamisvajeensa täyttämiseen ja pyrkii kohti osaamistavoitteita.

Tutkinnon osan arvioinnin tavoitteena on antaa sekä opiskelijalle itselleen, että tietoa tarvitsevalle taholle, kuten työnantajalle, todenmukainen käsitys opiskelijan osaamisen suuntautumisesta ja tasosta. Arvioinnin on oltava on oppimistavoitteiden ja arviointikriteerien mukaista. Kysymys on opiskelijan oikeusturvasta. Jokaisen opiskelijan on saatava oikeudenmukainen ja tasapuolinen arviointi. Vertaamalla osaamista oppimistavoitteisiin ja arviointikriteereihin tämä toteutuu.

Arvioinnin toteuttaminen

Laadukkaan arvioinnin toteuttamisen perusasioita ovat:

• selkeät opintojakson arviointiperusteet
• arviointi ja palaute ovat linjassa ammattitaitovaatimusten kanssa
• annetaan ohjaavaa palautetta
• ohjataan opiskelijaa reflektoimaan omaa osammistaan esimerkiksi oppimispäiväkirjalla

Palautteen tulee aina olla sisällöllistä, liittyen arvioitavaan asiaan. Opettajan oppisisältöön liittyvä asiantuntemus näkyy ennen kaikkea hänen kyvyssään ohjata opiskelijaa. Hyvä palaute on rakentavaa. “Hyvin” tai “huonosti” ei ole arviointia. Opiskelija pitää saada itse oivaltamaan, mikä hänen toiminnassaan joko edisti tai haittasi tehtävässä onnistumista. Osasiko hän soveltaa aikaisempaa tietoaan, tai oliko hänellä kenties tiedoissa puutteita?

Arviointi oppimiskokonaisuuden päätteeksi

Toisen asteen ammatillisissa perustutkinnoissa osaaminen osoitetaan ammatillisten näyttöjen perusteella. Näyttöä annettaessa opiskelijalla on ollut mahdollisuus omaksua ammattitaitovaatimusten edellyttämät asiat.

Näyttötilanteessa osaaminen mitataan monipuolisilla, kokonaisuuksien hallintaa mittaavilla tehtävillä. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu alan työtehtäviä tehden. Tällaisen osaamisen saavuttamiseksi on työssäoppiminen välttämätöntä. Olisi ihanteellista, jos myös arviointi tapahtuisi oikeassa työntekemisympäristössä, mutta tämä ei ole aina mahdollista. Tehtäväsisällön, työvälineiden ja tilanteen on kuitenkin vastattava todellista ammatissa toimimisen tilannetta.

Arviointi osaamislähtöisessä opetuksessa

Osaamislähtöisessä arvioinnissa paljon on opiskelijan itsensä vastuulla. Asioita ei voi tehdä opiskelijan puolesta, vaan hänen on pystyttävä määrittelemään osaamistaan itse. Opiskelijaan on näin ollen pakkokin luottaa.

Oppimistavoitteet ja arviointikriteerit on kuvattava selkeästi ja sellaisella kielellä, jota opiskelijan voi odottaa ymmärtävän. Tavoitteiden konkretisoiminen käytännön työhön rinnastamalla on tässä eduksi. Osaamisperusteisessa opetuksessa on tavallistakin tärkeämpää ohjata opiskelijaa itsearviointiin.

Arvioinnin ongelmakohtia

Kun arvioinnissa ilmenee ongelmia, ne liittyvät useimmiten siihen, etteivät arvioinnin perusteet, eli ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kriteerit oli ole selvät kaikille osapuolille. Perustehtäviä opettajalle on päivittäin annettava arviointikriteereihin suhteutettu palaute ja ohjaus. Arvosanojen tavoittelua ei tule niinkään pitää esillä, vaan opiskelijan kannustamista tukemista, välittämistä tarvitaan sitäkin enemmän.

Lähteet:

Aaltonen, K. & Camara, A. 2014. Työkaluja osaamislähtöiseen arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 16 (3), 44-52. Myös verkkojulkaisuna (viitattu 23.5.2016): http://www.okka-saatio.com/aikakauskirja/pdf/Aikak_2014_3_C_Aaltonen_et_al.pdf

Opetushallitus. 2015. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 23.5.2016. http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf

Osaamisen tunnustamisen askeleita – The Steps of Competence Based Learning. 2015. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Resurssivideot: Opiskelijan arviointi. 2013. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu.