3 Turvallinen arki

1.1        Kiusaaminen

Olisi pitänyt kysyä, mistä leivänpalaset ovat tulleet, ja jos yksin istuva poika olisi kertonut asian niin kuin se oli, käskeä sen toisen pöydän opiskelijoiden siivota leivänpalaset. Jos yksin istuva poika ei olisi uskaltanut kertoa, sitten tilanne olisikin ollut hankalampi. Ehkä kokenut opettaja olisi hoksannut, mitä paikalla on tapahtunut, mutta joku pitäisi saada kertomaan se, ennen kuin mitään muuta voi tehdä.

1.2        Sairaskohtaus

Opiskelijaa ei saa jättää yksin. Koko ryhmä olisi pitänyt pysäyttää ja tarkistaa tilanne. Jos olisi ollut epäselvää, tarvitseeko opiskelija kiireellistä hoitoa (jolloin olisi pitänyt soittaa ambulanssi), olisi pitänyt ohjeistaa muu ryhmä jatkamaan lenkkiä keskenään koululle, soittaa sairaan opiskelijan vanhemmille ja jäädä odottamaan, kunnes hänet tullaan hakemaan tai jos vanhemmat ohjeistavat soittamaan taksin, soittaa taksi ja laittaa opiskelija menemään kotiin sillä. Jos opiskelijan kunto olisi näyttänyt sallivan, olisi ehkä voinut kävellä hänen kanssa koululle ja saattaa hänet kouluterveydenhoitajalle.

Tällainen on tietenkin haasteellista aikataulusyistä. Mahdollisesti oppilaitoksissa on menettelytapoja, miten saada opettajan oma seuraava tunti alkamaan, kun opettaja ei ole paikalla. Ehkä opettaja voi tuollaisesta tilanteesta soittaa jollekin tietylle henkilölle oppilaitoksessa, joka hoitaa asian järjestämällä seuraavan tunnin valvonnan, kunnes tunnin opettaja ehtii paikalle.

1.3        Tulipalo

Opettajan ei tietenkään pidä jättää autoa pelastustielle. Melkein olisi toivonut, että video olisi jatkunut siihenkin, kun tämä asia selvitetään. Oli siinä sen verran komediallisia aineksia.

Yleisempi virhe, minkä opettaja teki, oli tapahtunut jo aikaisemmin. Hän ei tiennyt, miten palohälytystilanteessa tulee toimia. Pelastussuunnitelmassa on ilmoitettu kokoontumispaikka, jonne oppilaat tulee hyvässä järjestyksessä johdattaa. Tätä ei voi tietää, ellei ole ottanut asiasta selväää. Joka tapauksessa, kokoontumispaikka on ulkotiloissa, joten vaikka pelastussuunnitelma olisi lukemattakin, opasteiden avullakin löytää ulos, ellei savu peitä niitä kokonaan.

1.4        Uhkatekijä

Vetäytyvästä oppilaasta voi olla vaikea sanoa, onko se hänen luonteensa mukaista käytöstä vai merkki pahoinvoinnista. Jos käytös on muuttunut aikaisemmasta, silloin siitä voi päätellä, että asiat eivät ole hyvin. Kiusaaminen videolla oli hienovaraista, niin kuin se usein on, ja sellaisena ehkä vaikeaa havaita. Opiskelutovereitten asenne Anttia kohtaan tuli kuitenkin selväksi, joten luultavasti havaittavia merkkejä olisi. Se, että opettajakin suhtautuu väheksyvästi Anttiin, pahentaa tilannetta. Niin kauan kuin Antin elämänhallinta ei ole kunnossa, ei hänellä tule olemaan oikein voimia ottaa apuakaan vastaan. Toivon, että opettajan ”lupaus” siitä, että tähän palataan vielä tulee olemaan keskustelu, jossa opettaja selvittää Antin elämäntilannetta ja erityisen tuen tarvetta. Vieon "Antti" viestitti piirtelemällä vakavaa pahaa oloa, joka joidenkin oppilaiden kohdalla saattaa johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen. 

2 Lait ja dokumentit

2,1, Perehdy pelastuslakiin, Opetushallituksen materiaaliin ja (harjoittelu)oppilaitoksesi pelastussuunnitelmaan. Kiteytä oman toimintasi kannalta keskeiset, opiskelijoita ja muuta toimintaa koskevat lait ja toimintaohjeet.

Vaikka liikealan opintoihin ei liity samanlaisia huomioitavia turvallisuustekijöitä, kuin joillakin muilla aloilla, on myös liikealan opiskelijoiden syytä olla perillä yleisistä velvollisuuksista, jotka on lakiinkin kirjattu. Turvallisuusasioista ei ole liikealan perustutkinnossa erillistä tutkinnon osaa, vaan nämä asiat integroituvat tutkinnon osiin.

Pelastuslakiin kirjatut yleiset velvollisuudet, kuten tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy, varautuminen, seurauksien rajoittaminen. pelastustoimiin ja väestönsuojeluun osallistuminen, yhteistoiminta viranomaisten kanssa, yleinen toimintavelvollisuus, huolellisuusvelvollisuus ja ilmoitusvelvollisuus olisi jokaisen tarpeellista tietää. Tutkinnon osien osaamistavoitteissa ei tällaista pelastuslain piiriin kuuluvaa osaamista mainita. Toivoisin kuitenkin voivani välittää tällaisen tiedon, sillä mikäli opiskelijat tulevat sijoittumaan minkään verran vastuullisiin tehtäviin, he tulevat tekemisiin näiden asioiden kanssa. Yleisessä turvallisuudessakin on tosin syytä tarpeeksi.

Jo opiskeluaikana ja mahdollisesti työssäoppimisen osana liiketalouden opiskelija tulee tekemisiin pelastusasioiden kanssa ainakin yleisötapahtuman järjestämisen yhteydessä. Yleisötapahtumaan on tehtävä pelastussuunnitelma, ja osattava jo suunnitteluvaiheessa torjua kaikki kuviteltavissa olevat riskit. Asiakastilaisuuksien järjestäminen, jossa nämä asiat on hallittava, tulee luultavasti aika monen opiskelijan tehtäväksi jossain vaiheessa uraa.

Myös toimistotöihin sijoittuva opiskelija voi saada vastuulleen turvallisuusasioita. On hyvin mahdollista, että toimistotyöntekijä laitetaan vastaamaan toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan puolesta lakisääteisistä tilojen merkitsemisistä ja dokumenteista, ehkä jopa pelastussuunnitelman tekemisestä.

Pelastussuunnitelma

Oppilaitoksen pelastussuunnitelman käsittely opiskelijoiden kanssa tukisi tehdä opintojen alussa. Käsittääkseni siitä, että tämä tulee tehtyä, huolehditaan usein oppilaitoksen puolesta, samoin kuin yhteisistä harjoituksistakin. Liikealan opiskelijoiden oppimisympäristössä ei ole normaalioloissa merkittäviä riskejä, mutta oppilaitoksen pelastussuunnitelma kattaa luonnollisesti kaikki mahdolliset vaarat, riskit sekä oppilaitoksen tilat.

On varsin mahdollista sekin, että opiskelija joutuu tulevassa työssään tekemään pelastussuunnitelman organisaatioonsa. Yleensä sen tekee esimies. Kauppaketjuissa se mahdollisesti tehdään ylemmällä tasolla, mutta lähiesimiesten tehtäviin kuuluu tuoda se käytäntöön. Myös henkilöstön jäsenten tulee myötävaikuttaa turvallisuuteen edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla. Pelastussuunnittelu koskee myös liiketalouden opiskelijoita työelämässä. Esimerkiksi jokaisessa kaupassa on pelastussuunnitelma.

Oulun seudun ammattiopiston yksiköiden pelastussuunnitelmat ovat osa Oulun seudun koulutuskuntayhtyhmän turvallisuustyön ohjeita. Pelastussuunnitelmat eivät ole saatavissa verkosta. Niinpä käytän esimerkkinä Jämsän ammattiopiston pelastussuunnitelmaa.

Keskeisiä asioita, jotka löytyvät heti alusta ovat vastuuhenkilöt sekä ohjeet avun hälyttämiseen. Sisältö on mahdollisesti todennäköisyysjärjestyksessä: toiminta sairaskohtauksen sattuessa ja tulipalo. Hyvin viisaasti, ellei lakisääteisesti, pelastussuunnitelmassa on ohje liikuntarajoitteisen henkilön auttamiseen hätätilanteessa. Pommiuhka, yleinen vaaramerkki ja toiminta sähkökatkon sattuessa ovat pelastussuunnitelman lopussa.

Nämä toimintaohjeet ovat sellaisia, jotka jokaisen kansalaisen olisi syytä hallita muutenkin. On oikein hyvä, jos ne opintojen osana saadaan välitettyä opiskelijoille.

Lähteet:

Pelastuslaki 29.4.2011/379 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

Pelastussuunnitelma http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/uhka_ja_vaaratilanteissa_toimiminen/pelastussuunnitelma

2.2. Työturvallisuuslaki

Perehdy työturvallisuuslakiin. Kirjaa oman alasi opettamisen näkökulmasta keskeiset työturvallisuuteen liittyvät seikat.                   

Opiskelijoille välitettävää tietoa ovat vuokratyötä koskevat seikat. On hyvin todennäköistä, että moni liiketoiminnan opiskelija tulee tekemään vuokratyötä. Esimerkiksi se, että vuoratyöntekijällä on oikeus saada kunnon perehdytys, johon kuuluvat myös työpaikan olosuhteet ja työsuojelu, on tärkeä tieto. Tuskin he sitä perehdytystä tulevat saamaan, eikä sitä ehkä kannata vaatiakaan, mutta ymmärtävät ottaa asioista itse selvää, eivätkä pidä itseään tyhmänä kun eivät tiedä kaikkea heti.

Se, että työturvallisuuslaki koskee myös koulutuksen osana tehtävää työtä (työssäoppimista), sekä tutkinto-opiskelijoilla että ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, on taas asia, joka minun opettajana tulee muistaa. On velvollisuuteni huolehtia, että toimeksiantajayrityksissä huolehditaan työturvallisuuslain velvoitteista myös työssäoppijoiden kohdalla. Käytännössä on tuskin mahdollista varmistua asiasta, joten oletan, että toimeksiantajayrityksen vastuu on kirjattu oppilaitoksen ja yrityksen väliseen sopimukseen.

Vaikka 10 § käsitelty työn vaarojen arviointi onkin työssäoppimispaikan velvoitteita, on asiakaspalvelutyön yleisiä vaaroja syytä käsitellä opetuksessa. Nämä käsitelläänkin aika perusteellisesti luvussa 5. Työergonomia sekä asiakaspalvelutyöhön valitettavasti kuuluva väkivallan uhkan mahdollisuus sekä yksintyöskentely ovat tällaisia työn vaaroja liiketoiminnan opiskelijoille. Myös työntekijän yleiset velvollisuudet ovat tärkeitä asioita, kun ajatellaan opiskelijoiden tulevaisuutta työelämässä, samoin kuin toimintaohjeet tilanteessa, jos joutuu häirityksi.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä on tehnyt mainion oppaan liikealan työssäoppimisen työturvallisuuteen. Siihen kannattaa perehtyä uudelleen, ennen kuin on lähettämässä ensimmäisiä opiskelijoita työssäoppimispaikkoihin.  

Myös opettajalla on oikeus työturvallisuuteen. Käytännössä opettaja itse on oman työympäristönsä havainnoija ja joutuu itse olemaan aloitteellinen, jos työturvallisuudessa on puutteita. Opiskelijoiden häiriökäyttäytymistä luultavasti esiintyy toistuvasti, mutta opettajan työssä sitä ei voi pitää työturvallisuustekijänä, vaan opiskelija on opettajan ammattimaisen toiminnan kohde. Jossain kulkee kuitenkin raja, ja jos opettajaa uhataan tai häiritään vakavasti on opettajallakin oikeus tukeen. En ole tietoinen siitä, millaista työnohjaustoimintaa OSAO:ssa järjestetään, mutta oman esimiehen tuen pitäisi ainakin olla saatavilla. Tietenkin, uhkaus ja vakava häirintä ovat jo asioita jolloin opiskelijan erottaminen koulusta voi olla seuraus, ja asia siirtyä jopa poliisin käsittelyyn.

Esimiehen lisäksi opettajan tukena työturvallisuusasioissa on työterveyshuolto. Oletan, että OSAO:n kokoisessa organisaatiossa yhteistyö työterveyshuollon kanssa on toimivaa ja työpaikkaselvityksiä ym tehdään suositusten mukaisesti.

Lähteet:

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

2.3      Laadittavat suunnitelmat

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opetushallituksen ohjeistuksessa pidän keskeisenä sitä, miltä opiskelijoita on määrä suojata. Väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaaminen tulee olla suunnitelmallista toimintaa, jota myös valvotaan. Suunnitelma laaditaan opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Ohjeessa määrätään, että opiskelijoiden väliset sekä oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet pitää ottaa huomioon erikseen.

Sen lisäksi, että ohjeessa on määritelty nämä asiat, jotka eivät ole hyväksyttäviä ja joihin pitää puuttua, siinä ohjeisestaan myös, että oppilaitoksen suunnitelman tulee sisältää opettajalle ohjeet siitä, millaisin keinoin ja miten opettajan tulee puuttua asiaan. Ohjeiden tulee kattaa asian käsittely eri tasoilla, yhteistyö huoltajan kanssa, suunnitelman toteutumisen seuranta ja tiedottaminen.

Opetusharjoittelupaikan (OSAO) ohjeistuksessa suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä on osa Ohjauksen ja opiskelijahuollon suunnitelmaa. Siitä käy ilmi, että OSAO:lla väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaaminen on otettu huomioon muissa opiskelijahuoltoon liittyvissä suunnitelmissa.

” Oulun seudun ammattiopistolla on laadittu tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, ”Asiallinen kohtelu opiskeluyhteisössä” -toimintamalli (luku 2.6.), Kiusaamistilanteiden ehkäisymalli (OSAO) ja Opetussuunnitelman yhteinen osa, joissa kuvataan mm. mistä muodostuu turvallinen opiskeluympäristö. Niissä on myös määritelty toimenpiteet kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi sekä niihin puuttumiseksi ja asioiden käsittelystä oppilaitosyhteisö-, opiskelijaryhmä- ja yksilötasolla. Kurinpitomenettelystä ja opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista voit lukea lisää Opetussuunnitelman yhteisestä osasta.”

Ko. asioiden lisäksi on mainittu erikseen kriisitilanteet sekä yhteistyö huoltajien kanssa sekä tiedottaminen.  

Kriisisuunnitelma

Kriisisuunnitelma koskee toimintaa äkillisissä kriiseissä, sekä uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelman keskeiset periaatteet ja tavoitteet määritellään osana opetussuunnitelmaa. Kriisisuunnitelmaan kuuluu myös henkinen tuki ja jälkihoito. Kriisisuunnitelmaa ei tee mikään taho yksin, vaan sen tulisi olla tulos yhteistyöstä oppilas- ja opiskelijahuollon, pelastustoimen ja poliisin sekä kunnassa kriisitoiminnoista vastaavien kesken. Koulutuksen järjestäjä määrää kuitenkin yhteistyön laajuudesta.

Kriisisuunnitelmassa tulee kuvata ja ohjeistaa varautumista, eri tahojen välistä yhteistyötä, toimintaa sekä tiedottamista. Kriisisuunnitelmaa on myös päivitettävä ja arvioitava säännöllisesti. Voisin olettaa, että myös OSAO:ssa on kriisisuunnitelmaa päivitetty muutama vuosi sitten tapahtuneen puukotuksen seurauksena, vaikka kyseessä olikin tapahtuma, jota tuskin kukaan pystyy ennakoimaan. Varautuminen tällaisessa tilanteessa koskee sitä, miten ja millaista toimintaa käynnistetään kun tapahtuma ilmenee.

OSAO:n kriisisuunnitelmaa ei löydy internetistä. Kriisisuunnitelma mainitaan OSAO:n kestävän kehityksen toimenpieohjelmassa, jossa kriisisuunnitelman viitataan kriisisuunnitelman sisältyvän OSEKK:in turvallisuustyön ohjeisiin.

Opiskeluhuoltosuunnitelma

Opiskeluhuoltoa ohjaa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Sen keskeisiä ohjeita on se, miten opiskeluhuollon kokonaisuus tulee järjestää. Opiskeluhuollon järjestelyt kirjataan oppilaitoksen opetussuunnitelmaan. Opiskeluhuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveyenhuollon palvelut.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja yhteisöllisesti, mutta opiskelijalla on oikeus tarvittaessa myös yksilökohtaiseen opiskelijahuoltoon, jolloin käytössä on myös muita asiantuntijoita.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisessa yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä laajennetaan tästäkin.

Opiskeluhuoltoa ohjaavat suunnitelmat on kirjattu kolmeen eri tason suunnitelmaan paikallistasolla:

lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, paikalliseen opetussuunnitelmaan, sekä oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan.

Niinpä myös OSAO:n opiskeluhuoltoa koskevat suunnitelmat löytyvät mainituista suunnitelmista. OSAO:n opetussuunnitelman yhteisessä osassa viitataan edellisessä kappaleessa mainittuihin asioihin, ja lisäksi kirjoitetaan opiskeluhuollosta seuraavasti:

” Opiskeluhuolto on oppilaitoksen kasvatus- ja opetustyötä tukevaa toimintaa ja sen tavoitteena on turvallisen ja terveellisen oppimis- ja työympäristön luominen. Vastuu opetussuunnitelman mukaisesta opiskeluhuollosta kuuluu ammattiopiston koko henkilöstölle. Yksiköissä tehtävä opiskeluhuoltotyö tukee opiskelijoiden opintoja ja oppimista sekä edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti opiskeluongelmia ennalta ehkäisevää työtä ja lisäksi se on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin tuen tarjoamista.”

Lisäksi kuvataan yksilökohtainen opiskelijahuolto. Sen lisäksi vielä opiskeluhuollon tarkempi toteutus kuvataan OSAO:n Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelmassa sekä yksikkökohtaisissa ohjauksen ja opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelmissa.

OSAO:n Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelmassa on 27 sivua yksityiskohtaisempaa ohjeistusta koskien yhteisöllistä ja yksilöllistä opiskeluhuoltoa. OSAO:n opetussuunnitelman yhteisessä osassa käsiteltyjen rakenteellisten järjestelyjen ja opiskelijahuollon kehyksen lisäksi siinä käsitellään muun muassa päihdetyötä ja esteetöntä oppimisympäristöä. Myös yhteistyö ei ammatillisten tutkintojen osien välillä on ohjeistettu täällä.

Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelman mukaan yksikkökohtaiset toimeenpanosuunnitelmat ovat saatavissa OSAO:n Intranetissä. Näin ollen minulla ei ole vielä niihin pääsyä. Yksikkökohtaisessa toimeenpanosuunnitelmassa ovat kirjattuna yksikkökohtaiset palvelut, periaatteet ja yksikön sisäinen työnjako.

Huomioitava seikka mielestäni on, että oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja. Näin ollen opettajakaan ei voi olla puuttumatta havaitsemaansa opiskeluhuollon tarpeeseen.

2.4.        Turvallisuuskansio

OSEKK:n turvallisuusohjeet eivät ole julkisesti saatavilla verkosta, mutta oletan, että turvallisuuskansio sisältyy siihen. Pelastussuunnitelma on osa turvallisuuskansiota. Turvallisuuskansiolle ei ole lakisääteistä muotoa eikä sitä mainita myöskään Opetushallituksen Opetustoimen turvallisuusoppaassa.

Pia Oikarinen on tehnyt Minustako rehtori-koulutuksen kehittämistehtävänä oppilaitoksen turvallisuuskansion AMOK:ille. Oikarisen mukaan esimerkki turvallisuuskansion sisällöstä voisi olla:

· yhteystiedot · toimintaohjeet äkillisiä vaaratilanteita varten · riskikartoituksen tuloksena syntyvät asiakirjat · pelastussuunnitelma · poliisin laatima pelastussuunnitelmaa täydentävä ohje (ei julkinen) · suunnitelma perehdyttämisestä sekä harjoitusten ja koulutustapahtumien järjestämisestä · viestintäsuunnitelma · oppilashuollon suunnitelma ja sen sisältämä kriisisuunnitelma · koulun järjestyssäännöt · koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelma · työsuojelun toimintaohjelma.

Mielestäni turvallisuuskansioon tuleekin koota lakisääteisten ja suositeltavien osioiden lisäksi oppilaitoksen tilanteeseen perustuvia osia, ja sitä tulee kehittää ja päivittää säännöllisesti. Vielä joitakin vuosia sitten emme olisi osanneet kuvitellakaan, että oppilaitoksessa tapahtuva joukkosurma olisi mahdollinen. Nyt täysin sivullisiin kohdistuneita väkivallantekoja on Suomessakin tapahtunut jo useita. 

1 Käsitteet

1.1        Mitä tarkoittavat fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus? Tarkastele käsitteitä oman alasi opetuksen näkökulmasta

Liiketalouden opetuksessa fyysiseen turvallisuuteen liittyviä asioita ei juuri tule opetustilanteissa vastaan. Ainoat uhat luokkatilanteessa, mitä keksin ovat samoja kuin muidenkin aineiden opetuksessa ja *ahdollisuus niihin on pieni (kompastumiset, sähkötapaturmat). Sen sijaan ammatissa toimimiseen liittyy jossain määrin myös fyysistä uhkaa (asiakaspalvelutyö), jota opetussisällöissä opetussuunnitelman mukaan käsitellään. Samoin istumatyön työergonomiaa ja työhyvinvoinnin ylläpitämistä voi opetuksen osana tuoda esille.

Sosiaalinen turvallisuus, se että ryhmä olisi turvallinen jokaiselle koskettaa liiketalouden opiskelijoita yhtä lailla kuin kaikkia muitakin. Mahdollisesti liiketalouden opettaminen antaa paremmat mahdollisuudet käsitellä näitä asioita opetuksen osana kuin joillakin muilla opetusaloilla. Työhyvinvointi ja sen yhteys työn tuottavuuteen sekä yrityksen viestinnälliset asiat kuuluvat liiketalouden osaamiseen ammatillisella korkea-asteella. Niinpä on perusteltua käsitellä näitä teemoja myös ammatillisessa perusopetuksessa.

Psyykkinen turvallisuus liittyy läheisesti sosiaaliseen turvallisuuteen. Ryhmän toiminnallisuuden lisäksi siinä tulevat tarkasteluun opiskelijan erityisen tuen tarpeet. On mahdollista, että on opiskelijoita jotka tarvitsevat ympäristöltään erilaisia asioita kuin valtaosa ryhmästä, kokeakseen turvallisuutta. Mukautettua opetussuunnitelmaa saattaa joutua käyttämään. Varsinkin opetusharjoittelu ja siihen liittyvä ihmisten kohtaaminen on sellainen tilanne, joka voi olla vaikea osalle opiskelijoita. Näyttää siltä, että tämän hetken 16-18 -vuotiaat nuoret eivät joudu niin paljon hoitamaan asioita aikuisten kanssa kuin he joutuivat aikaisemmin. Viestintäteknologia mahdollistaa sääntelyn, ja vanhemmat tekevät nuorten puolesta enemmän kuin aikaisemmin. En ole tutkinut asiaa, mutta työelämäkokemuksen perusteella näyttää siltä, että aina vain useammin kohtaa nuoren, joka jännittää kohtaamista vieraan aikuisen kanssa.

Pitää muistaa, että todellisen turvallisuuden lisäksi on myös koettu turvallisuus. Tosin, tekijöissä joista sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus muodostuu, on opettajan aika hankalaa aina huomatakaan aivan todellisia uhkia, kuten ulkopuolelle jättämistä. Viisainta on ennaltaehkäistä tällaisia tilanteita pyrkimällä ryhmäyttämään opiskelijoita ja pyrkimällä edistämään väkivallatonta vuorovaikutusta, josta onneksi ainakin teoriassa jotain tiedän. Kaikki asiat eivät ole opettajan hallinnassa, joten ryhmän dynamiikkaan vaikuttaa myös liiketalouden opetustilanteiden ulkopuolella tapahtuvat asiat. Ryhmän tarkkailu ja huomioiden tekeminen pitkin matkaa on tärkeää. 

11 Tiedät ja hyödynnät yrittäjyyttä tukevia, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä sekä opetus- ja ohjausmenetelmiä

11.1. Kuvaat ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun toimintaympäristön

Ammattiopettajan jokapäiväiseen työhön liittyviä verkottumisyhteykiä ovat opiskelijoiden huoltajat, työssäoppimispaikat ja työelämään tutustumispaikat. Joissai erityissä tapauksissa oppilaitoksen ulkopuolista yhteyttä voi olla myös Kelaan ja kunnan sosiaalitoimeen. Oppilaitoksen sisäistä yhteyistyötä toteutetaan oppilashuollon sekä opettajakollegojen ja muun henkilökunnan kanssa. Myös muut oppilaitokset, sekä samaan organisaatioon kuuluvat että sen ulkopuoliset, ovat keskeisiä verkottumisyhteyksiä.

Yhteistyötä oman organisaation ulkopuolelle voidaan toteuttaa muunmuassa erilaisisa hankkeina ja projekteina, joita on OSAO:ssakin käynnissä lukuisia.

Oppilaitos ja sen opettajat tekevät yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa laajemminkin. Työssäoppimisen lisäksi yhteistyötä tehdään muun muassa opinnäytetöihin liittyen. Ammattikorkeakouluissa yhteistyötä toteutetaan myös tutkimustoiminnassa.

Eräs esimerkki vahvasti verkostoihin sidotusta oppilaitoksen toiminnasta ovat Oulun ammattikorkeakoulun toteuttamat LAB-koulutukset. Lab on Oulun ammattikorkeakoulussa kehitetty oppimismalli, joka perustuu työelämäyhteyksien ja yrittäjyyskasvatuksen yhdistämiseen sekä opiskelijoiden työskentelyyn monialaisissa tiimeissä.

11.2. Tiedät opettajan työhön liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja ja niiden toimintoja

Olen itse osallistunut työvoimakoulutuksena järjestettyyn APPLAB-koulutukseen vuonna 2015. En kuvaa koulutusta tässä kirjoituksessa yksityiskohtaisesti, sillä Verkosto-osaamisen opintojakson arviointikriteerien mukaan jo koulutukseen osallistuminen riittää opintojakson suoritukseksi. Tässä kuitenkin luettelonomaisesti yhteydet, jotka Lab-työskentelyssä syntyi.

• Oman tiimini jäsenet: viisi eri alojen insinööriä ja minä (tradenomi)
• Koko ryhmän jäsenet
• Tiimini tutorit: opettajia Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksiköstä, kaupan ja hallinnon alan yksiköstä sekä sosiaali- ja terveysalan yksiköstä.
• Toimeksiantajayritys
• Harjoittelija Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksiköstä. Hän teki tutkimustyötä meille.
• Omat verkostomme, joita käytimme kyselyssä selvittääksemme kysyntää kehittämällemme ratkaisulle
• Yritykset, joihin olimme yhteydessä kehittäessämme tuotettamme

Liite: todistus APPLAB-koulutukseen osallistumisesta (linkki)

Liite: Verkosto-osaaminen, opintojakson tiedot (lopputeksti)
Kuva; Tarjoumapäivässä 15.6.2016 tehty ryhmätyö

.

Opintojakson tiedot

1P00BM45 Verkosto-osaaminen

Tavoitteet

-Ymmärrät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt -Ymmärrät opiskeluhuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa -Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun kansainvälisyysstrategian ja käytänteet -Tiedät ja hyödynnät yrittäjyyttä tukevia, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä sekä opetus- ja ohjausmenetelmiä -Kuvaat ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulun toimintaympäristön -Tiedät opettajan työhön liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja ja niiden toimintoja -Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun tutkimus- ja kehittämis-toiminnan painopistealueet -Reflektoit omaa osaamistasi hyödyntämällä opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen liittyviä teorioita ja alan tutkimustuloksia -Ymmärrät kestävän kehityksen periaatteita ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa -Toimit ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun arvojen sekä oman alasi että opettajan eettisten periaatteiden mukaisesti -Toimit ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa lakien, asetusten ja ohjeiden mukaan

Sisältö

Osaamisperusteisuuden mukaisesti opintojakson sisältö määräytyy osaamistavoitteiden pohjalta ja toteutustapa sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.

Esitietovaatimukset

Arviointikriteerit

Opintojakso sisältyy opintoryhmille aikataulutettuihin opintoihin osana Ammattipedagogisen osaamisen opintokokonaisuutta. Opintojakson voi suorittaa myös osallistumalla Lab-opintoihin (1P00BN00). Lab-opinnot käynnistyvät vuosittain elo-syyskuussa ja tammikuussa. Katso lisätietoja 1P00BN00 Lab-opinnot opintojakson kuvauksesta.

18.2. Tiedät opettajan toimintaa velvoittavan lainsäädännön ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa

Osien 18.1. ja 18.2. sisältö perustuu 2.11.2016 pidettyyn ns. Lakipäivään, jossa OTK, varatuomari Maarit Junkkari valisti opettajaopiskelijoita opettajan työhön liittyvästä lainsäädännöstä. Seuraavassa kuvataan luettelonomaisesti eri asiayhteyksiin kuuluvaa lainsäädäntöä ja sen sisältöä. Näkökulmia opettajan työtä koskevan lainsäädännön merkitykseen käytännön työssä kuvataan osassa 18.1.

Ammatillisen opettajan työtä koskevan oikeudellisen tiedon hankkiminen ja oman osaamisen päivittäminen

Useimmiten en suosittelisi etsimään tietoa ensisijaisesti lakitekstistä, vaan käyttämään saatavilla olevia luotettavia ohjeita ja sivustoja, joissa opettajan tarvitsema tieto on valmiiksi seulottu ja oikein tulkittu. Lakitekstistä voi sitten varmistaa käsityksen, jonka on näistä asianmukaisista lähteistä saanut, tai hankkia täydentävää tietoa.

Yksityiskohtaisin ja käytännöllisin tieto löytyy lakihierarkian alemmilta tasoilta, kunkin koulutusasteen omista laeista. Mitä ylemmäs säädöshierarkiassa mennään, sen periaatteellisemmaksi ja yleispiirteisimmäksi lain määräykset ja ohjeet käyvät. Ylinnä on perustuslaki, jonka henkeä ja kirjainta hierarkiassa alempana olevat lait toteuttavat. Perustuslaki ohjaa lainsäädäntöä, mutta käytännöllistä ohjetta oppilaitosympäristössä toimimiseen sieltä ei kannata lähteä etsimään.

Ammatilliselle opettajalle hyviä oikeudellisen tiedon lähteitä, joita kannattaa myös oman osaamisen päivittämiseksi lukea ovat: Opetushallituksen sivut, joissa on käytännönläheistä tietoutta opetuksesta oph.fi. Tekijänoikeusasioista ammatillisille opettajille löytyy tietoa sivustoilta opentekoa.fi  ja kopiraitti.fi (tekijänoikeussivusto). Ajantasaiset lait ja säädökset sitten löytyvät sivustolta finlex.fi. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivut, jossa on ajankohtaista tietoa esimerkiksi valmisteilla olevasta lainsäädännöstä ja tutkimuksista, löytyvät osoitteesta minedu.fi.

Lainsäädäntö koskien opettajan kelpoisuutta, opettamista ja opetuksen opetussisältöjä

• Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) sisältää lainsäädännön koskien opettajan kelpoisuutta esi- ja perusopetuksessa, lukioissa, ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä.
• Vapaan sivistystyön opettajien kelpoisuusvaatimuksia sisältää myös Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuriministeriöstä (310/2010)
• Ammattikorkeakoulujen opettajien kelpoisuuden määrittelee Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014).
• Yliopiston opettajien kelpoisuuden määrittelee kunkin yliopiston johtosääntö

Tutkintoperusteisen opetuksen opetussisältöjä

• Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998)
• Ammattikorkeakoululaki (932/2014)
• Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998
• Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta (1316/2006)

Mistä löytyvät hyvän hallinnon periaatteet, joita opettajan tulee noudattaa?

Hallintolaki (434/2003). Erityisesti sen lukuun 2 kirjatut oikeusperiaatteet ovat tärkeitä.

Suomen perustuslaki (731/1999)  

Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja mitä keinoja laki antaa työrauhan turvaamiseen?

Opiskelijan velvollisuudet on kirjattu kunkin koulutusasteen omiin lakeihin. jotka on listattu ylemmässä kappaleessa. Ohjeita eräisiin tunnettuihin tilanteisiin, joihin opettaja joutuu:

• huumausainetestaus,
• kurinpito,
• häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen,
• oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita,
• oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat,
• haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet,
• haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen

Lainsäädäntö liittyen salassapitoon ja tietosuojaan opettajan työssä

Salassapitoon ja tietosuojaan liittyen keskeiset lait ovat Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), joka sisältää määräykset liittyen asiakirjasalaisuuteen, vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon, sekä Henkilötietolaki (523/1999), joka sisältää määräykset henkilötietojen käsittelystä.

Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu

Opiskelijan oikeusturvan kannalta on keskeistä, että hän tulee tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohdelluksi. Opettaja toteuttaa tätä sekä opetusmenetelmien ja opetussisältöjen suunnittelussa, tiedottamisessa ja muussa viestinnässä, omalla käytöksellään ohjaustilanteissa ja muissa tilanteissa sekä kurinpidossa - siinä, millaista käytöstä hän sallii. Paitsi että opettaja ei saa toteuttaa syrjintää, hän ei saa myöskään sallia sitä.

Opiskelijan oikeusturvaa opetuksessa toteutetaan noudattamalla opetuksessa kunkin koulutusasteen lakeja ja opetushallituksen ohjeita.

Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet ohjaavat opetussisältöjä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sisältää ohjeet siitä, miten opetussuunnitelman mukaista opiskelijahuoltoa toteutetaan. Lain tarkoituksena on muun muassa turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu.

Koska ammatillisessa peruskoulutuksessa on myös alle 18-vuotiaita opiskelijoita, opettaja voi kohdata tilanteen, jossa hänen tulee toimia Lastensuojelulain (417/2007) velvoittamana, sillä lastensuojelulaki määrää, että “Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.”

LÄHTEET:

Mahkonen, S. 2015. Uusi oppilashuoltolaki työvälineenä. Helsinki: Edita.

Kahri, K. (toim.) 2015. Opetustoimen lainsäädäntö. Helsinki: Talentum.

Lahtinen, M. & Lankinen, T. 2015. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma.Lainsäädäntö. FINLEX. http://www.finlex.fi/fi/laki/

18.1. Ymmärrät lainsäädännön velvoittavuuden opettajan työssä

Osien 18.1. ja 18.2. sisältö perustuu 2.11.2016 pidettyyn ns. Lakipäivään, jossa OTK, varatuomari Maarit Junkkari valisti opettajaopiskelijoita opettajan työhön liittyvästä lainsäädännöstä. Seuraavassa näkökulmia opettajan työtä koskevan lainsäädännön merkitykseen käytännön työssä. Itse lainsäädäntöä ja sen sisältöä kuvataan osassa 18.2.

Opiskelijan oikeusturva

Perusteet sille, miksi lainsäädäntö on velvoittavaa, on opettajan hyvä ymmärtää aivan oman motivaationkin takia. Myös ammatillisen opettajan työ on julkisen vallan käyttöä, jonka tulee perustua lakiin. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta on ohjaa tärkeä oikeusvaltion periaatteen toteuttamista.

Oikeus oikeusturvaan on jo perustuslaissa taattu oikeus, joka koskee sekä opettajaa että opiskelijaa. Tässä kirjoituksessa käsitellään kuitenkin vain opiskelijan oikeusturvaa, sillä aiheena ovat opettajan työn velvoitteet. Opettajan mahdollinen poikkeaminen lain velvoitteista olisi rikkomus paitsi omista velvoitteista, myös opiskelijan oikeusturvaa vastaan. Perustuslaillisten oikeuksien käytännöllistä toteuttamista ohjaa erityisesti hallintolaki. Hallintolain oikeusturvaperiaatteet konkretisoivat hyvin, millaisilla alueilla opiskelijan oikeusturvaa toteutetaan. Oikeusturvaperiaatteet ovat: yhdenvertaisuusperiaate, puolueettomuusperiaate, suhteellisuusperiaate ja tarkoitussidonnaisuuden periaate. Seuraavissa kappaleissa käsitellään sitä, millaisilla opettajan työn alueilla näitä periaatteita erityisesti toteutetaan.

Opiskelijan oikeusturvasta huolehtiminen opettajan työssä

Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?

Voimassaolevan hallintolain luku 2 sisältää artiklat koskien erilaisia hyvän hallinnon periaatteita. Ehkä kaikista vaikuttavin periaate, ja alue jossa opettajan epäonnistuminen tuottaa suurinta vahinkoa opiskelijalle on hallinnon oikeusperiaatteet. Hallintolain luvun 2 6§ sisältää määräyksen, jonka mukaan “viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden”. Ehkä tärkein alue, jossa tämä on toteutettava toistuvasti, on arviointi. Opetuksen järjestäminen opetussuunnitelman mukaan, sekä osaamisen osoittamisen arviointi oppimistavoitteiden mukaisesti ja tasapuolisesti ovat tärkeitä hallinnon oikeusperiaatteen mukaisen toiminnan alueita.

Opettajan työtä koskettavat suoraan myös palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (7§). Opettajan työssä tämän voidaan katsoa lähtevän siitä, että kun opettaja on tästä periaatteesta tietoinen ja toimii palveluasenteella resurssien rajoissa, hän myötävaikuttaa opiskelijan opintoja asianmukaisella tavalla. Että opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu toteutuu myös, on tärkeää huolehtia tiedottamisesta ja toiminnan läpinäkyvyydestä; kaikille opiskelijoille tulee välittää samalla tavalla tieto siitä, milloin ja miten opettaja on tavattavissa ja mitä kanavia yhteydenpidossa käytetään.

Artikla 8§ koskee neuvontaa. Opiskelijoiden neuvominen kuuluu opettajan työnkuvaan. Osaamisvaatimuksista, osaamisen osoittamisen tavoista ja muista hallinnollisista ja käytännöllisistä seikoista pitää olla valmis neuvomaan yhtenäisen, kaikille suunnatun tiedottamisen lisäksi. Jos asia ei ole opettajan toiminta-alueella, mutta koulua ja opintoja koskeva muuten, opettajan tulee neuvoa opiskelijaa siinä, mistä hankkia oikeaa tietoa.

Hallintolain 2. luvussa on myös hyvän kielenkäytön vaatimus (9§). Opettajan tulee kommunikoida soveliaalla ja hyvien tapojen mukaisella tavalla. Esimerkiksi kiroilu ei ole sopivaa. Tämän lisäksi opettajan täytyy kommunikoida tavalla, jota opiskelijat ymmärtävät. Tahallinen opiskelijoiden yleisen tietotason ylittävä ammattisanaston käyttö on esimerkki kommunikoinnista, jota ei ehkä nähdä yhtä tuomittavana kuin kiroilua, mutta jota itse pitäisin hyvien tapojen vastaisena.

Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa opetuksen ulkopuolellakin. Viranomaisten yhteistyö (10§) velvoittaa opettajat tekemään yhteistyötä oppilaitoksen muun henkilöstön kanssa. Yhteistyötä tarvitaan muun muassa opiskelijahuoltoon liittyen. Yhteistyö opettajakollegojen kanssa on myös viranomaisyhteistyötä, jopa yli oppilaitoksen rajojen. Jos opiskelija siirtyy toiseen oppilaitokseen, opettajien tulee antaa tarvittavat tiedot jotta opiskelua voi jatkaa.

Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta?

Opetushallituksen verkkosivuilla on tiivistettynä selitetty ammatillista peruskoulutusta koskevan lain mukaiset opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. Keskeinen asia on, että ammatillisen perustutkinnon suorittaminen edellyttää säännöllistä koulutukseen osallistumista. Olen ymmärtänyt ammattiopettajana jo toimivien kertomuksista, että opiskelijan osallistuminen ei ole vain tämän varassa, vaan opettaja saattaa nähdä paljonkin vaivaa opiskelijan saamiseksi paikalle. Tähän lienee syitä, jotka ehkä aukenevat minulle aikanaan. Opiskelijan on myös järjestettävä oppikirjat, materiaalit ja työvaatteet opiskelua varten.

Työrauhasta huolehtiminen on pääosin ennaltaehkäisevää. Ryhmän ilmapiiriin vaikuttaminen myönteisesti, niissä rajoissa kuin se opettajan toimin on mahdollista, vähentää työrauhan häiriöitä. Ryhmäyttäminen oppimisjärjestelyillä, jotka edesauttavat oppilaiden tutustumista, saattaa tukea ilmapiiriä ja sitä kautta työrauhaa. Sillä, että saa ryhmän ohjatusti laatimaan pelisäännöt itselleen voi olla apua sekä ennaltaehkäisevästi, että silloin, kun joku poikkeaa näistä säännöistä. Omaan työelämäkokemukseeni perustuen sanoisin, että pelisäännöistä poikkeamiseen, kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava heti.

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta ohjaa myös kurinpitotoimia. Sikäli, kun häiriökäyttäytymistä ilmenee, lain sallimia keinoja opettajalle ovat luokasta tai työskentelytilasta poistaminen, ellei opiskelija noudata kehotusta lähteä. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta antaa kaikille oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön, minkä vuoksi opettajalla on oikeus tutkia opiskelijan tavarat, jos hän epäilee, että opiskelijan hallussa on jotain, millä voisi vahingoittaa omaa tai toisten turvallisuutta.

Vaikka voimassaoleva laki on vuodelta 2013, siihen ei sisälly määräyksiä monestakaan asiasta, jotka ovat nyt ajankohtaisia. Esimerkiksi matkapuhelimen käyttöön tunnilla ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen laki ei viittaa. Vanhantavuutta on myös lain kirjaimessa, jossa työrauhan turvaamisen asemesta puhutaan kurinpidosta. Mitä jälkimmäiseen tulee, se, mitä ei ole laissa mainittu ei ole myöskään sallittua, eli minusta vaikuttaa siltä, että esimerkiksi matkapuhelinten käyttöön tunnilla ei voi puuttua muuten kuin kehotuksin, viittaamalla koulun sääntöihin jos sellaisia on, ja pyrkimällä ryhmän kanssa sopimukseen. Rankaisemiseen rikkomuksista laki ei anna oikeutta.

Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta ohjaa myös salassapitoon ja tietosuojaan liittyviä asioita. Muita lakeja, jotka velvoittavat opettajaa liittyen salassapitoon ja tietosuojaan, ovat muun muassa, henkilötietolaki, lastensuojelulaki,  ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki.

Tietosuoja opettajan työssä viittaa useimmiten opiskelijan tietojen käsittelyyn. Tätä ohjaa henkilötietolaki. Opiskelijan henkilötietojen asianmukainen käsittely on osa opiskelijoiden perusoikeuksia.

Henkilötietojen käsittelyä ohjaavat henkilötietolaissa määritellyt huolellisuusvelvoite sekä muut velvoitteet. Henkilötietojen käsittelyn on oltava suunnitelmallista - ennen henkilötietojen keräämistä on  suunniteltava mitä kerätään, miten kerätään, miten säilytetään, mihin käytetään ja millä henkilöillä on tietojen käyttöoikeus. Henkilötietolaissa määrätään myös siitä, miten henkilötietojen keräämisen on oltava sidoksissa käyttötarkoitukseensa, mitä tietoja saa kerätä missäkin muodossa (laatuvaatimus). Opiskelijalla on oikeus tarkistaa häntä koskevat tiedot. Laki  määrää myös menettelyistä, jos henkilötietojen käsittelyssä tapahtuu rikkomuksia. Henkilötietojen asianmukainen käsittely on osa opiskelijan yksityiselämän suojaa, jonka turvaamiseksi on on myös salassapitosäännökset olemassa.

Tietosuojasta huolehtimiseen kuuluu myös ennaltaehkäisy. Opettajan tulee huolehtia käyttämiensä sovellusten ja verkkopalvelujen tietosuojasta aktiivisesti myös itse sekä huolehtia siitä, että papereilla oleva tieto säilytetään asianmukaisesti lukittuna.

Opiskelijaa ei voi myöskään velvoittaa käyttämään avoimia verkkopalveluja, koska niiden käyttämisessä on mahdollista nähdä tietoturvariski. Tämä aiheuttaa varmaankin joskus ongelmia, sillä pikaviestipalvelut ja digitaaliset jaettavat työskentelyalustat tuntuvat tehokkailta ja käytännöllisiltä, ja esimerkiksi oma mielipiteeni on, että niitä tulee opetella käyttämään. Lain mukaan en voi kuitenkaan velvoittaa opiskelijoita siihen. Tämä ei koske oppilaitoksen hankkimia tai ylläpitämiä järjestelmiä. Niihin ei katsota liittyvän tietoturvariskiä, ja opetusvälineinä opiskelijalla on velvollisuus käyttää niitä ohjeiden mukaan.

Salassapitoon liittyvät määräykset ja velvoitteet on kirjattu lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Nämä voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: asiakirjasalaisuuteen, vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon.

Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat kaikki opiskelijan henkilötietolain suojaamien asiakirjojen lisäksi opiskeluun ja arviointiin liittyvät asiakirjat. Tällaisia ovat  oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilashuollon asiakirjat, koesuoritukset, todistukset tai muut asiakirjat jotka sisältävät opiskelijan sanallista arviointia henkilönä, kuten soveltuvuuskokeet sekä erityisen tuen tarvetta koskevat asiakirjat.  Julkisia asiakirjoja ovat lukukausi- ja päättötodistukset, opintosuoritusrekisteri, sekä sellaiset arvioinnit, joissa ei käsitellä henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta kattaa asiakirjasalaisuuden lisäksi säännökset tiedon suullista ilmaisua koskien. mikä käytännössä tarkoittaa vaitiolovelvollisuutta. Tämä koskee sekä tallennettua että tallentamatonta tietoa, eli keskusteluja ja puheluita. Opettaja saa väistämättä salassa pidettävää tietoa opiskelijoista muun muassa oppilashuoltoon ja opiskelijan terveyteen liittyen. On mahdollista, että opettajan tietoon tulee myös opiskelijan yksityiselämään liittyviä asioita. Näitä kaikkia koskee salassapitovelvoite. Lakiin kirjattu hyväksikäyttökielto määrää, että salassa pidettävää tietoa ei myöskään saa käyttää omaksi eduksi, eikä toisen vahingoksi.

Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu?

Opiskelijan oikeusturva toteutuu, kun opettaja on perehtynyt kaikkiin edellä kuvattuihin lakeihin ja siihen, millä opettajan toiminnan alueilla niitä toteutetaan ja miten. Koska lakien säädöshierarkian mukaisesti alemman tasoinen säädös ei saa olla ristiriidassa ylemmän tasoisen säädöksen kanssa, pitäisin ensisijaisena tietolähteenä lakia ammatillisesta peruskoulutuksesta (ammattikorkeakoulun opettajilla ammattikorkeakoululakia), jonka ohjeistukset vaikuttavat minusta toteuttavan hallintolain henkeä.

Periaatteita, jotka löytyvät näistä laeista, ovat opiskelijoiden puolueeton ja tasapuolinen kohtelu. Käytännön alueita, joissa tätä jokapäiväisesti toteutetaan, on opetustilanteiden lisäksi tiedottaminen ja arviointi. Näitä asioita käsiteltiin aikaisemmin kappaleessa koskien opiskelijan oikeusturvaa.

Aikaisemmin mainittujen jokaista opiskelijaa koskevien tilanteiden lisäksi kaikilla opiskelijoilla on oltava tasapuolisesti tieto asioista, joita vain osa opiskelijoista tulee tarvitsemaan - mahdollisuudesta saada tukea opiskeluun, mahdollisuudesta korottaa arvosanoja tai uusia hylättyjä arvosanoja, sekä mahdollisuudesta valittaa arvioinnista ja tieto siitä, millaisella menettelyllä valitus käsitellään.

Oletettavasti haasteellista opettajalle on tasapuolisuuden varmistaminen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen suhteen, sillä asia on uusi ja ainakin aikuiskoulutuksessa monenlaista varmasti tarjotaan osaamisen tunnustamiseksi. Opettaja ei voi mitenkään tuntea kaikkia erilaisia olosuhteita ja sisältöjä opiskelijoiden historiasta, joten jonkinlainen läpinäkyvä ja yhteismitallistava menetelmä, kuten kirjoittaminen tai näyttökoe lienee usein tarpeellinen.

LÄHTEET:

Lainsäädäntö. FINLEX. Viitattu 16.12.2017.  http://www.finlex.fi/fi/laki/

Lahtinen, M. & Lankinen, T. 2015. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma.

-HE 39/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 17.12.2017. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_39+2017.aspx  

Laukkanen, M. 2008. Opiskelijan oikeusturva. Näkökohtia opiskelijoiden ennakolliseen ja jälkikäteiseen oikeusturvaan opinnoissa ja opiskelijavalinnoissa. Joensuun yliopisto. Viitattu: 16.12.2017  http://www.uef.fi/documents/300201/565067/oikeusturvaopas_2008.pdf/747862d7-23cd-4fb9-8224-a50adbec953e

Vehkamäki,P., Lahtinen, M. & Tamminen-Dahlman, A. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2013:7. Viitattu 17.12.2017. http://www.oph.fi/download/152370_julkisuus_ja_tietosuoja_opetustoimessa.pdf